Niinpä niin. Kuten hyvin Kirsi tiesikin..Oli Katan kanssa veikkaillout, josko viime vuosia vertaillen, nyt olisi 4 kuukautta enkat..Aijai! Eivät muistaneet tytöt ottaa yllätyssektoria huomioon; vuosi vuodelta taitaa olla vaikeampaa lopettaa?
Eli siis 32 päivää Kari jaksoi, kunnes taas iso jano yllätti. Nyt Kari onkin taas reilun viikon laittanut menemään. Ja näistä mukavista yhteenotoista taas;
Oli ilta. Kari istui koneella tuijottelemassa leffoja, tai mitälie. Seuranaan hänellä oli 3 viinipulloa. Kirsi siivoili rauhassa, oli hyvillään, kun Kari istui poissa tieltä.
Kaksi pulooa imeskeltyään, Kari ilmoitti, että Kirsin olisi syytä hakea hänelle tupakkaa ja kaljaa. Kirsi hämmästyneenä ilmoitti, ettei oikein jaksa lähteä mihinkään enää, sitäpaitsi Karilla oli tupakkaa vaikka millä mitoin, ja viiniä pullollinen. Eiköhän se riitä, Kari näytti jo petikuntoiselta. "Niin mutta aamuksi". (perk..) "Kaapista löytyy myös pari purkkia, joten eiköhän se ole siinä?"
Tämä keskustelu käytiin uuudestaan ja uudestaan.Kirsin "EI ollut kuulema pakko mennä", mutta Karin äänensävy kertoi muuta.
Kirsi alkoi illalla tehdä voileipää itselleen, kun Kari kysyi:"Mihin soitat, jos teet ruokaa?"
"Häh?!" Kirsi ihmetteli kysymystä. Tuota samaa Kari toisteli, mutta Kirsi kun ei ymmärtänyt, vastasi vain, ettei ruokaa laitellessa soittaisi mihinkään.
"Vai niin." Kari tuumasi. Kirsi hipsutteli pois keittiöstä, ja jotain sanoakseen tuumasi: "voi hitsin hitsi."
"Katotaan!" Kuului Karin vastaus. Mitä? WTF?! Mitähän nyt? Kirsin kävi tupakalla, ja tuli takaisin keittiöön. Tällä välin Kari oli ruiskutellut pitkän janan ketsuppia pöydälle. Kirsi hermostui, huuti ja kysyi, mitä pelleilyä tämä oikein on?!
Karin ainoat vastaukset olivat, että Kirsihän oli ketsuppia etsinyt(ei ollut ketsupista sanonut sanaakaan, ei edes pidä ketsupista), ja että "se oli sellanen vitsi". Kirsi ei nähnyt (tajunnut) vitsiä. Tokaisi sitten, että katsotaas, vieläkö Karia oma vitsi naurattaa, kun Kirsi tulee hänen luona käymään, ja tekee saman.
Ilta jatkui, Kirsi katseli tv:tä, Kari härnäsi Kirsiä. Ei taas lopettanut, toisen pyytäessä monta kertaa. Kirsin korvikset irtosivat tuossa tuoksinnassa. Kun hän niitä sitten alkoi etsimään, ja pyysi Karia apuun, tämä suuttui ja ilmoitti ettei häntä paljon kiinnosta.
"Kenen ostamat onkaan, ei ainakaan minun" (Täytyy varmaan pyytää Karia ostamaan sitten, Kirsi mietti. Tuo mustis kohtaus oli peruja aiemmin päivältä. Kirsi löysi siivotessa vanhan kaulakorun, jonka oli ostanut joskus. Kari ei sitä uskonut, vaan sanoi, että Kirsi on sen joltakin saanut..A)se oli Kirsin omia ostoja B)so what, jos oli saanut joltakin? Voihan se olla vaikka rippilahja mummolta, mitä sitten?!).
Kari sammui, heräsi myöhemmin illalla, ja ilmoitti ettei uni tule, että katsotaas vielä yksi ohjelma ja sitten petiin. Uni tuli kuitenkin saman tien. Kirsi koitti sammuttaa tv:tä, mutta Kari heräsi siihen, ja ilmoitti, ettei sitä saanut sammuttaa. Hän katsoi vielä. Lopputekstejä:D Kirsi painui tupakalle, odotteli hetken, että Kari palasi uninuijan maille, kävi laittamassa ajastimen telkkariin, ja painui tyytyväisenä nukkumaan. Eipähän tarvinnut herätä yöllä tv:n mölyyn. Ja Karikaan ei huomaisi mitään.
Aamuyöllä Kari tuli huutamaan, miksi Kirsi ei ollut häntä herättänyt. Miksiköhän? Parastahan Karin humalassa oli, kun hän nukkui (sammui).
Aamulla kiukuttelu jatkui. Eläimet pitää meteliä. Ei ole leivän päälle mitään. "Voi v****":a tuli isoin kirjaimin koko aamupäivän. Kirsin olisi varmaan siivouksen lomassa pitänyt käydä Karille hakemassa tarvitsemansa ruokatarpeet? Tottakai. Kirsi kihisi sisäisesti. Tiesihän hän, että Kari aivan turhasta huuteli. Ei Kirsi mitään palvelutaloa tai hotellia pitänyt. Siinäpähän kiukuttelee. Häipyypähän nopeammin. Syömään. Kunhan ensin sammuttaa janonsa. .