mainitsin tänään Karille, että saan extraa duunista, ns.tulospalkkion.
-"Aijaa, tarjoatko viinipullon siitä hyvästä? juhlitaan vähän sitä."
Lupasin tuon tehdä. Menimme kaupan jälkeen Alkon ovelle. Koska molemmilla oli ostoskassit, emme voineet mennä molemmat yhtaikaa ovesta. Aloitin:
-" Mistäs tiedän, mitä..(sinä haluaisit ottaa? Karihan on niin **tun tarkka kaikesta. On kuulema tarkka makuaisti viinin suhteen, mikä on hyvää ja mikä ei) Kari jatkoi jo matkaansa:
-"Mä meen..("ite" kuulin minä)".
"Okei", ajattelin. ihme, ettei sitten ostattanutkaan. Kummallista. Kari kävi kaksi pulloa hakemassa, tuli pihalle ja mä sitten sisään. Ostin yhden valkoviinin..Kun tulin pihalle, melkein **sin alleni kun Kari sähähti silmät loimuten:
-"Et sitten ostanutkaan."
-"Yritin sulle sanoa, että mistäs tiedän mit.."
-"Mähän SANOIN että menen itse ENSIN! *ittu kun olet tyhmä." Jos katse voisi tappaa, se sen olisi tehnyt.
..En saanut asiaani sanottua, Kari lähti marssimaan autolle, mulkoili mennessään. Autolla yritin sanoa asiaa uudestaan, että olin siis kuullut väärin. Ja että asia voidaan korjata, mutten päässyt taaskaan lausetta loppuun, kun Kari sen keskeytti huutamalla.
Ilmeisesti huutaminen vei puhekyvyn? Ei puhunut koko automatkalla sitten mitään. Jätin hänet parkkipaikalle, hän keräsi kamansa, paiskasi oven kiinni ja lähti sanomatta sanaakaan. Eli? Minun pitäisi kaiketi olla hänen luona klo 18. En ole menossa. Tod.näk hän soittaa, kysyy vihaisesti olenko tulossa ja pyytää anteeksi? Tai sitten huomenna. Niin toivon ainakin. Se, miksi hän on huutanut, siihen löytyy syy; Olin niin väsynyt(koska heräsin kello 3.00 yöllä). Itse olen sen tehnyt joka ikinen yö tällä viikolla- kiitos lemmikilleni, joka on syystä tai toisesta ollut todella rauhaton viime ajat. Kevättä rinnassa?
Jos tuo ihminen olisi ystäväni (joka hänen kaiketi pitäisi olla, ehkäpä jopa paras sellainen??), suuttuisin ja miettisin, voiko ystävä olla noin *usipää?.. Niin, en sitä kiellä, ettenkö asiaa nytkin mieti..Vaikea taas koittaa yrittää selvitellä ajatuksia. Niin, voiko ihminen tosiaan suuttua, kun pyytää toista ostamaan itselleen jotain, ostaa itse itselleen tarpeeksi ja toinen ei vain ymmärrä (tyhmä kun on) ostaa sitä lisää. Eli käytännössä asia olisi ratkaistavissa vaikkapa huomenna jo, jos se niin kovasti henkilöä vaivaa? JA! Kun kyse on viinistä. 
Lisäksi..kari osti yllätykseksi meille risteilyn pääsiäisenä. totta puhuen, en nauttinut. Mutta pakkohan se oli niin sanoa. karin mummo oli vielä sanonut puhelimessa näin:
-" On kumma jos ei ole akka tyytyväinen." Juuh..tosi tyytyväinen varmasti pitää olla, kun toinen on naama norsun*itulla, kun hain hänet risteilyaamuna kyytiin. Oli edellisenä yönä juonut aamu 3een, chattaillut ja flirttaillut erään kylän tytön kanssa. Ja kun siinä ei minulle ollut tarpeeksi sulattelemista, otti ja avasi ensimmäisen tuopposensa heti puolilta päivin, ja laivalla olikin jo siinä kunnossa, että päätin houkutella hyttiin ensimmäisen drinksun jälkeen jonka yökerhossa peräti nautimme. No joo. Tästä risteilystä mietin, mitä jään velkaa. Tulihan se selväksi; turha sitten narista joka kyydistä, tämä risteily oli sen verran hinnakas." (hytti oli astetta parempi, ja minä olen ja olin napissut, kuinka ärsyttää herraa kuskata milloin mihinkin. Tunnen välillä olevani ilmainen taksi. Varsinkin kun kuskaaminen toisin päin ei onnistu, kuten naapurin naisen kanssa. Tiedän, että auttaa aina hädässä ja koitan tehdä saman takaisin. Tosin! Kari ei ymmärrä tuota. Silloin kun hätä liittyy myös häneen itseensä, on naapurin apu tarpeen, muuten ei. Ja minulta naapurin auttaminen on ajanhukkaa).
Noo..Kun tuon extra- asian ilmoitin, tuli risteilyn hinta minullekin selväksi. 
_"Sä voitkin sit maksaa mulle matkan!" Hei haloo..Eli siis lahjoista olen aina velkaa. en halua yllätyksiä tästä lähtien. Varsinkaan kun ne eivät ole pyyteettömiä. Olin juuri ennen tuota kommenttia kertonut, kuinka saan ylimääräisiä laskuja siirrettyä eteenpäin taas noilla extroilla..Sitä kun on noin 2000-3000 tulossa, ei kaikki kerralla mutta kuitenkin. ja tämän päälle autoon (jolla hänKIN kenties aikoo edelleen jatkossa kulkea) vielä 500 remontti ja katsatus ja huolto. Ei, ei hän kuullut ollenkaan, kuinka hehkutin, että saan yhden laskun pois, ja pelivaraa kerryttää seuraavaan. Ei ei, hän kertoi kuinka voin maksaa lomamatkan. Ja hänenkin. Kiva. Taas kerran mietin; Kumpi on parempi vaihtoehto; kertoa, että hei-saan bonusta. Vai jättää kertomatta, ja pelätä, milloin hän kaivelee tavaroitani ja löytää "vahingossa" palkkakuitin, josta huomaa minun saaneen ylimääräistä?